Niin kävi tänäänkin. Ja kaikki vaan johtui siitä vitsin muovipullosta. Ei siitä kuka sitä siinä pyöritti, eikä myöskään musta. Vaan siitä pullosta ja mun huolimattomuudestani.
Ja PAM.
Suoraan mun päähän, oikealle puolelle. Se on varmaan kohtalo (tai pingviinit), koska aina, kun mulla on tosi kivaa tapahtuu tälleen ja koko loppu ilta menee pilalle. Niin meni tänäänkin.
Tiedän kuulostaa tosi typerältä, että ilta menee pilalle siitä, kun pullo osuu päähän, eihän se edes satu.
Mutta kuulostaapa mille tahansa, voin kertoo, että se sattu. Ihan sairaasti.

Tää on varmaankin ainut asia, johon en ikinä totu. Vaikka näin käyki nykyään tosi usein, se tunne on joka kerta niin vahva ja semmonen kunnon jysäys, ei siihen vaan voi tottua. Nyt en voi edes sanoa "sellasta sattuu" koska niin ei todellakaan satu kelle vain.

Mä laskin. Kuusi ihmistä tuli multa kysymään, että onko kaikki hyvin.
Rakkaushuolia? Kiusaako joku? Onko tylsää?
Ei.Ei.Ei.
Turha siinä on mitään muuta selittää, kun se on turhaa, ku tietää ettei ne ymmärrä kuitenkaan.
Hyvä kaverini kysyi multa, että tietääkö hän mistä mulle tuli paha mieli. Pudistin päätäni.
On vain yksi ihminen joka tietää koko tarinan. Muille en jaksa sitä selittää.

Viereeni tuli jossain välissä iltaa yks jätkä. Ihana tyyppi ja se tajus mua. Hän kysyi mikä on ja vastasin, että se on liian pitkä juttu. Hän vastasi, ettei hänellä ole kiire mihinkään. Sanoi, että jos haluan puhua, hän kuuntelee. Ja juuri kun olin aloittamassa selittämään tätä koko juttua, valot laitettiin päälle ja bileet loppuivat. Mun tuuria.

Alku ilta meni kuitenkin hienosti ja mielestäni disco onnistui tosi hyvin ja porukkaa oli aika paljon loppuun asti. Iltani kohokohta oli, kun hetken istuttuani menin kaveripoikani luokse ja sanoin
"Sä pelastat mun illan, jos nyt lähet tanssii mun kaa." Eihän se voinu kieltäytyäkkään :)

Siinä koko tarina tästä illasta, joka siis epäonnistui osaltani.

Nyt sattuu päähän ja tiedän ettei se kipu lopu ihan heti.