Jos minä olisin opettaja me tekisimme ahkerasti töitä. Jos on tuhma niin antaisin pikkasen enemmän läksyjä jos se ei auta niin minä veisin rehtorin puheille. Minä olisin kyllä aika tiukka. ja joskus kiltti. Antaisin usein läksyksi matikasta. Jos ei matikasta niin sitten tarinasta. LOPPU!!

Mä oon kirjoittanu tän tekstin tokalla luokalla. Kirjoitusvirheet kuuluvat asiaan. Mä haaveilin pienenä usein opettajan ammatista. Niin tai jos en olisi opettaja halusin tulla uimakoulunopettajaksi.. Mä en tiedä mikä siinä kiinnosti, kai mun ekan luokan opettaja oli niin kiva, että se innosti.
Nyt se ei ole ollut enää pitkään aikaan mun top 5 ammattilistassa. Mä oon myös pitkän aikaan haaveillut näyttelijän työstä, mutta sekin on nyt joutunut vähän mietinnän alle. Ei sillä, kyllä mä edelleenkin haluan näyttelijäksi ja teatteriin ja kaikkea, mutta se on niin vaikeeta, että pitäis varmaan miettiä jokin varasuunnitelma. Sitä mä oon tässä miettinyt koko kesän. Teatterikorkeeseen, kun on aika kova haku ja sinne voi päästä vaikka vasta seitsemännellä yrittämällä. Mitä sitä tekee ne seitsemän välivuotta?
Emmä vielä oo keksinyt, et miksi mä haluan isona. Et mitä opiskelen lukion jälkeen. Kai se jossaa välis tulee. Mutta tällä hetkellä keskityn lukioon, katotaan jos sieltä löytäis jonkin vastauksen.. Vaikka huomenna en sinne innolla meekkään, ärsyttää vaan edelleen. Mutta, joo.

Mä muuten ton tekstin luettuani tajusin, miks mä vihaan matikkaa. Mä oon näemmä pitäny siitä aika paljon ala-asteella, joten oon tainnu saada siitä yliannostuksen. Sillä nykyään en siis voi enää sietää matikkaa, siks se onkin mulla lyhyenä.. ;) Tulipahan sitten syy siihenkin.