Tän päivän aikasempi kirjoitukseni viittaa tähän hieman.

Sen tekstin kirjotuksen jälkeen mä lähdin siitä huoneesta ovet paukkuen kotiin. Mä en enää jaksanut.

Kotiin päästyäni mulle parikin ihmistä tekstasi, että mikä on.

Juttelin jätkän kanssa ja hän itse totesi mun surullisuuden ja vihaisuuden johtuvan hänestä. Mitä sitä kieltämään, kun totta se on.

Joten, koska hän ei halua satuttaa minua -minkä hän tekee joka tapauksessa- me ollaan tästä lähtien vain kavereita. Meijän kaikki aikasemmat säätelyt on unohdettu, ei niitä ole ja jatketaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Hän kuitenkin toivoo, etten katoaisi mihinkään ja että pysyisimme tästä huolimatta ystävinä. Lopulta hän kysyi multa kahteen kertaan, miten mä pärjään.

Mä olen itkenyt viimeset kaksi tuntia. Viimeisen tunnin vietin tuossa pihalla, kierrellen meijän lähinnä olevaa jokea. Istuin, itkin, juttelin puhelimessa ja tekstasin jätkän kanssa. Mä halusin kysyä siltä, et jos satun löytämään ittelleni jätkän, olisiko hän mun puolestani iloinen. -jos se mies rakastaa sua enemmän kuin mitään muuta, olisin sun puolesta iloinen. Olet ansainnut sen. Olet ylikiltti.

Mä en itkisi kenen tahansa muun jätkän takia. Mä en todellakaan olisi tässä tilassa muuten. Mutta. Kun se on toi tyyppi. Mä tiedän et molemmat pidetään toisistamme, mutta tästä ei ainakaan vähään aikaan voi tulla mitään, et on parempi näin. Turha tätä on enää pitkittää. Se olisi okei, jos se ei olisi mun antanut kuvitella jotakin muuta. Jos hän tiesi tämän jo alunperin, minkä helvetin takia hän sitten ylipäätänsä aloitti?

Mä olin onnellinen ja mulla oli turvallinen olo. Oikeesti joku johon luotti, ei sillä ei se luottamus ole kadonnut.. Sit, kun kaikki oli hyvin, osas jo ajatella vähän pidemmällä, tuntu et tästä voisi tullakkin jotakin vähän pysyvämpää. Toinen vetää maton jalkojen alta ja koko se aikasempi pohja katoaa.

Tää ei sattuis näin paljon, jossen olisi ystävystynyt tän kyseisen jätkän kanssa. Me ollaan tosi hyviä ystäviä ja se sattuu. Tuntuu, kun sisältä puuttui jotakin, jokin on hajonnut pienen pieneksi sirpaleiksi, joita ei liimalla saa enää kasaan.

Mä väitän, että valehtelen aina. No, puhuessani kyllä useimmiten, kirjoitukseni on taas tasan just sitä mitä ajattelen. Puhuessani en osaa kertoa mitä oikeasti tunnen ja ajattelen, siksi valehtelen. Se on oikeasti vaan niin paljon helpompaa. Jätkä luulee tai no tietää, että mä olen ihan rikki tän asian takia, muut ei sitä tiedä jonka takia mä en anna tän näkyä muille. Mä olen oikeasti tosi hajalla, mä en vaan näytä sitä ulospäin. Niin monet luuli tän onnistuvan, etten just nyt jaksa mitään kyselyjä meijän suhteesta toisiimme.

Viha-rakkaus-suhde on tällä hetkellä vain vihaa. Vaikken suoranaisesti sitä vihaa tai ole sille suuttunut. Olen surullinen, että tässä kävi näin. Olen ehkä myös hieman pettynyt. Se anto mun odottaa jotakin ihan muuta..

Vinkkinä kaikille muille;

pitäkää ehdottomasti YSTÄVÄ ja IHASTUS erikseen, älkää ikinä yhdistäkö niitä. Nim. kokemusta on.

KUINKA KAUAN RAKKAUS KESTÄÄ?

Rakkaus kestää niin kauan, ennen kuin tyttö saa selville, että pojalla
on toinen.
- Simon 7 v.


Tiktakin Kyyneleet

Sä sanot että mä näyttelen, elän leikkien prinsessaa
sulle suru on temppu vain, vika sielussain juoni vain
sulle tytöt on leikkiä vain - ne on huvia huoletonta
sulta säröjä sieluuni sain, yhden liian monta


Sä kysyt miksi kyyneleet
mistä silmät itkeneet
ja sä petät ja sä tuut ja sä meet ja kysyt miksi kyyneleet


Sun egos on aivan suunnaton, markan morrinson, tunteeton
Sä puhut paheistas nauraen ja mä kuuntelen vaieten
Mä olen sulle kai leikkiä vain, huvia huoletonta
Sulta säröjä sieluuni sain, yhden liian monta

Sä kysyt miksi kyyneleet
mistä silmät itkeneet
ja sä petät ja sä tuut ja sä meet ja kysyt miksi kyyneleet
Sä näet silmät eksyneet ja kysyt miksi kyyneleet
ja sä petät ja sä tuut ja sä meet ja kysyt miksi kyyneleet


Loukkuun jäin jokin kuoli sisälläin
sä vaan otit ja käytit ja heitit pois, mut silti luoksesi jäin.

Sä kysyt miksi kyyneleet, mistä silmät itkeneet,
ja sä petät ja tuut ja sä meet ja kysyt miksi kyyneleet
Sä näet silmät eksyneet ja kysyt miksi kyyneleet
ja sä petät ja sä tuut ja sä meet ja kysyt miksi kyyneleet