Ehkä olisi kuitenkin parempi olla ajattelematta. Ei tulisi niin paljon ongelmia. Au. En mä tahdo. Joskus olisi vaan helpompi.

Miksi se edes tekee noin? Mä en ymmärrä. Entä jos kuitenkin? Mutku en mä tahdo. Pitäisi ajatella järkevästi, mutta eihän rakkaus koskaan ole helppoa, joten miksi mäkään luovuttaisin näin helposti.

Ihmiset ei osaa olla hiljaa. Mä en oikeesti ymmärrä onko lukio muuttunut täysin lastentarhaksi? Ihmiset ei omista käytöstapoja.

Se tyttö. Miksi kaikesta pitää tehdä niin vaikeaa? Eikö kaiken tän pitäisi olla jo takana.Toi kirjoittaa nopeasti.

Mä en vaan oikeesti kestä sitä miestä! Käsi väsyy. Ehkä joskus voisi päästää irti. Sanoa "nyt riitti". Uskoisiko se mua? Antaisiko se mun olla? Mikä mä ylipäätään olen sille? Kutittaa. Tahtooko se mua edes loppupeleissä? Saanko se vaan mitään tarkoittamatta, että olen tärkeä sille? Mitä se haluaa? Mä en tiedä haluanko mä sitä.

Tää on vaan aivan liian vaikeeta. Mä tahtoisin luovuttaa, mutta mä en tahdo. Mä tahdon sen. Mutta se tyttö ja koko eilinen häiritsee mua. Kun se viettää enemmän aikaa kaikkien muiden paitsi mun kanssa. Elämä on reilua, mutta rakkaus ei. Mä en tahdo olla vaan.