Viimeisten kolmen päivän aikana mun päässä on pyörinyt kaksi lausetta tiuhaan tahtiin;

"Tää ei voi olla totta, eihän tässä näin pitänyt käydä?!"

sekä

"Mä tapan sen tytön."

Mä oon pohtinut tätä tilannetta ja ollut enemmän kuin pihalla viime päivinä. En oikein vieläkään usko tähän, että se vaan tuli ja pilasi kaiken. Omat salatut elämät..

Kun mä viime yönä aloin pohtimaan tätä, mun päähän tuli yksi järkevä lause, joka saattaa selittää pitkälti omaa ajatteluani tilanteesta. Mä pelkään, että mä menetän Miehen. Sillä he eivät eronneet rakkauden katoamiseen, enkä mä voi varmasti tietää mitä ne toisistaan ajattelee.

Mä oon vuoden aikana tottunut siihen, että mä saan Miehen kaiken huomion. Mä olen se, ketä se kuuntelee, kiusaa ja ketä se silittelee päästä. Nyt mä en ole se ja se suututtaa. Kyllä mä myönnän, tulen vähemmästäkin mustasukkaiseksi.

Kunpa tähän olisi vaan yksi helppo ratkaisu, joka miellyttäisi kaikkia. Vain yksi painallus napista ja tämä kaikki olisi poissa, kaikki olisi kuten ennen. Mutta mä voin vaan toivoa sitä, koska niin ei tule tapahtumaan.

Ymmärtääkö se kuinka paljon sitä rakastan?

Mä olen oikeasti valmis taistelemaan, etten menetä sitä, mutta sen tytön kanssa mä en ala tappelemaan.

Mä vaan toivon, että se itse ymmärtää.

 

Purin itseäin kieleen

En voinut tehdä muutakaan
Ajatus sopimaton
Piti tukahduttaa edes jotenkin
Pahoittelut ei auttaisi jälkeenpäin
Sun ymmärrys ei riittäis kuitenkaan

Erittäin hyvin tiedän
Sun on aina oltava oikeessa
Useimmiten en jaksa
Väitellä sua vastaan vaikka haluisin

Sä et oppisi virheistäsi kuitenkaan
Etenkään kun et niitä huomaa

Näe minut tässä, sitä toivoisin
Samat tarpeet lienee muillakin
Teet minusta liian pelokkaan
Vaikka se on täysin turhaa
Sinun tahtosi ei oo yhteinen
Oon vielä toistaiseksi eri ihminen

Teet minusta liian varovaisen
Jotenkin lamaantuneen

Miten tasoihin tullaan
Miten pidetään puoliaan
Jos toinen on ilmaa
Ja toinen mielestään aina oikeessa

Sä et kuule minua kuitenkaan
Vaikka minussa kaikki sinulle huutaa


Näe minut tässä, sitä toivoisin
Samat tarpeet lienee muillakin
Teet minusta liian pelokkaan
Se on jotenkin halpaa
Sinun tahtosi ei oo yhteinen
Oon vielä toistaiseksi eri ihminen

Teet minusta liian varovaisen
Jotenkin lamaantuneen...