Mä en olisi voinut alkuvuodesta edes ymmärtää, että jostakin ihmisestä voi välittää näin paljon. Se, kuinka paljon rakkaus on muhun tän vuoden aikana vaikuttanut, yllätti mut itsenikin.

Tänä vuonna mä olen oppinut ainakin yhden asian; rakkaus ei ole ikinäkoskaan helppoa - se on kaikkea muuta, muttei helppoa ja yksinkertaista. Ja se sattuu.

Rakkaus on ihmeellistä ja se saa outoja asioita aikaan. Rakkauden takia on valmis mihin vain. Olen mäkin vuoden aikana ollut vihainen, mustasukkainen, surullinen ja ennen kaikkea: onnellinen - ja mitä?

Kaikki tämä YHDEN MIEHEN TAKIA!?

Kuinka monta kertaa mä olen sen takia itkenyt ja toistellut itselleni, ettei tästä tule yhtään mitään ja nyt mä taas unohdan sen olemassaolon.

Mutta en mä ole unohtanut ja edelleen kysyn iteltäni "onko tämä sen arvoista?"

Loppuen lopuksi on hienoa sanoa ääneen olevansa rakastunut - ihanankamalaan mieheen. Mutta koska rakkaus ei ole helppoa, tehdään tämä nyt kerralla kunnolla, ettei tarvitse montaa kertaa kärsiä.

Vuoden ehdottomasti paras päivä oli 6.3 - se oli vasta alkua.

Mä en ryhtynyt tähän pettyäkseni!