Eilen illalla tämä tyttö puhui ihmissuhteiden vaikeuksista ja hankaluuksista. Neuvoi, pohti ja yritti piristää.

Tänään tämä tyttö päätti tehdä saman omalle elämälleen ja asteli itsevarmana ihmisten luokse, joiden luuli jo hänet hyljänneen. Se katsoi ja tervehti. Tämä teki saman.

Ruokaillessa tytön katse kiersi kahden pojan väliä. Tarkkaili heitä molempia ja ihmetteli. Hymyili ehkä hieman, muttei kovinkaan suuresti osallistunut keskusteluun. Seurasi lähinnä vierestä.

Iltapäivän viimeisen tunnin alkaessa puhelin tärisi. "Olen ylpeä susta. :)" Taas? Mä en ollut edes osallistunut keskusteluun. Yllätyin - jälleen minuun kohdistuneesta kontaktista.

Useimmat ihmiset kyllästyvät nopeasti, eivät jaksa jankata samoja asioita ja katoavat. Eivät jaksa yrittää.

Kaksi vuotta sitten löysin ihmisen, joka on taistellut mun kanssa alusta asti aivan kaikesta. Se on joutunut vääntämään kättään mun kanssa asiasta kuin asiasta. Se ei ole ikinä luovuttanut, ei ole ollut edes lähellä. Edelleen kaiken tän jälkeen, se on mun tukena ja auttaa mua. Mä en ole tavannut ketään samanlaista. Mä en tiedä tietääkö se, että se on mulle ihan helvetin tärkeä. Silti joudun miettimään, tahdonko sitä elämääni.

Pitäisi uskaltaa olla läsnä ja toisinaan itseään haavoittaa

Tää ihminen otti muhun tänään yhteyttä ja keskustelimme koko iltapäivän. Hän ei lopettanut tällä kertaa kesken, vaan jatkoi niin kauan, kunnes ymmärsi mun ymmärtävän. Mä arvostan ihmisessä sinnikkyyttä ihan älyttömästi. Ei saisi luovuttaa liian helpolla.

Viime aikoina on ollut kovasti keskustelua mun itsekyydestä, suuttumisesta sekä käyttäytymisestä muita kohtaan. Kukaan ei ole koskaan ymmärtänyt mua niin hyvin.

Sain tänään kuitenkin lauseen, jota en tule unohtamaan. Mä tiedän, että se tuntee mut hyvin, mutten tiennyt ettei hän oikeasti katoisi mun elämästä. Se tuntee mut. Helvetti se tuntee mut.

En mä vieläkään tiedä, tahdonko olla hänen kanssaan tekemisissä. Tää kaikki tapahtu niin äkkiä. Tai mä en tahdo palata niihin samoihin kuvioihin, koska muuten en saa sitä ikinä pois mun ajatuksista.

Niin kuin tänään sovittiin. Päivä kerrallaan ja kyllä se tästä.