Muutama kuukausi sitten mun piti määritellä millainen on mun unelmamies. Vastasin ympäripyöreästi, etten tahdo määritellä tiettyjä kriteerejä, sillä en usko että koskaan ihminen saa juuri sitä haaveidensa miestä. Tämä vastaus onneksi, ainakin sillä hetkellä, kelpasi hiljentämään kyselijän.

Unelmien miehelläni pitää kuitenkin olla samanlaiset arvot kuin itelläni. En voisi seurustella miehen kanssa, jonka tärkein asia elämässä on sohva ja kaukosäädin. Urheilullinen ja omasta hyvinvoinnistaan pitää huolehtia, sillä vaadin sen myös itseltäni. Sillä ei ole väliä minkä väriset hiukset tai silmät hänellä on. Ulkonäön suhteen ainoa kriteerini on, että hän olisi mua pidempi - eikä se onneksi ole vaikea toteuttaa. Miehen mielenkiinnon kohteilla tai harrastuksilla ei ole mulla mitään väliä.

Pari päivää sitten meidän tehtävänä oli kirjoittaa paperille millaisena näemme tai haluaisimme nähdä elämämme kymmenen vuoden kuluttua. Kaverini vieressäni kirjoitti haluavansa asua ulkomailla ja olevansa hyvässä työpaikassa, joka hänen kohdallaan tarkoitti sitä että hän saisi tehdä sellaista työtä missä oikeasti viihtyy. Mä en saanut kirjoitettua yhtäkään lausetta tulevaisuudestani. Mä tykkään haaveilla, mutten tahdo tehdä haaveistani edes paperille konkreettisia, sillä mitä jos en sitten saavutakkaan unelmiani?

Kymmenen vuoden kuluttua olen täyttämässä kolmekymmentä. En halua sanoa, että toivon vaan haaveilen, että mulla on mies, avioliitto, yhteinen asunto ja kaksi lasta. Haluan olla työpaikassa, jossa viihdyn ja jonka koen omakseni. Haluan säilyttää iloisen elämänasenteeni. Tahdon olla onnellinen.

Istuin eilen ystäväni kanssa neljä tuntia jutellen kaikesta mahdollisesta. Selitettyäni mieskuvioni ja päivitettyäni muut kuulumiseni, ystäväni katsoi mua ja totesi; "Susta näkee että sä viihdyt täällä, on kiva kattoa kun näkee että oot onnellinen." Ystäväni ei olisi asiaa voinut yhtään paremmin ilmaista. Tämän paremmin ei omassa elämässään voisi viihtyä.

Välillä saa haaveilla tulevasta, mutta kaikkein ihaninta on tajuta, että saa elää juuri tässä hetkessä juuri tätä elämää.