Mä olin kehitellyt kuinka kerkeisin vihdoin tekemään vaikka mitä. Jää kaikki totettamatta.
Soitin ystävälle, jota olin luvannut nähdä nyt loman aikana, että en pystykkään tapaamaan.
Olen asiasta pahoillani, mutta en halua kenenkään saavan tautiani ja haluan itsekkin parantua.

Nukuin viime yönä 13 tuntia, heräsin kaheltoista. Mitään en ole tehnyt, varmaan ekaan kertaan tosi moneen vuoteen. Mua ei ikinä saa pysähtymään paikalleen. Keskiviikkona, kun olo alkoi olemaan huono ja kaverini huomasit tämän, totesi yksi heistä mulle; "miks sä et jääny himaan, mä ainakin oisin jääny heti, jos mulla olis ollu 0.01 lämpöö" Niin, mutku mä en oo samanlainen. Tällä hetkellä tykkään koulunkäynnistä tosi paljon, opiskelu on asia erikseen, etten halua sieltä --turhaan-- olla poissa.

Mutta siis. Olen tänään lukenut parin viime vuoden demit läpi sekä pitänyt neljän tunnin frendit putken. Niin ja nukkunut. Nukkunut. Ja hieman vielä nukkunut. Ja silti väsyttää.

Olo vaan huononee. Ehkä huomenna jo paremmin, toivottavasti.