"mene pois
et lähelle tulla saa
en voi enää horjahtaa
koska nyt se on kerrasta poikki
jo kaks kertaa
me jäätiin kiinni muistat varmaan
syytettiin viiniä
nyt se on
hitto se on
kerrasta poikki"

Joskus tulee sellaisia päiviä, joita ei tahdo elää. Tahtoisi kauas siitä päivästä ja koko tilanteesta, aloittaa uudestaan. Sitten on niitä pieniä lyhyitä hetkiä, jolloin kaikki näyttää valoisalta ja joku antaa syyn elää.

Joku on joskus sanonut, ettei elämä ole helppoa.

Tänään mulla oli sellainen kiva hetki, kun mua muistutettiin elämän ihanuudesta ja mulle annettiin syy, miksi mä olen olemassa.

"Mitä mä tekisinkään ilman sua?"

Varmaan yksi kauneimmista lauseista, mitä on olemassa. Se kertoo aina, että olet ainutlaatuinen ja ihana juuri tuollaisena, sinusta on jotakin hyötyä jollekin toiselle, teit päivän hyvän teon.

Mä kertasin jälleen tänään sen, mikä sai mut pysähtymään. Mikä sai mut miettimään missä mä olen ja minne olen menossa. Ylipäätään mitä mä oikeasti itse haluan?

Käännä toinen poski - hymyile.