Kuka ihmeessä päättää maailmassa olevat juhlapäivät? Siis ne päivät, jolloin tiettyä ihmistä/ryhmää tms. muistetaan jollakin ihanalla tavalla, jonka suunnitteluun on käytetty korkeintaan viis minuuttia, ne päivät jolloin kaunis siniristilippumme liehuu tuulessa ja edes kerran vuodessa saa tuntea olevansa tärkeä?

Tässä kohtaa tulee mieleen eräs Frendien kohta, jossa Susan ja Ross keskustelevat Benin lastenhoidosta. Tähän sitten Susan heittää, että kyllä maailmasta löytyy äitien- ja isienpäiviä, mutta eipä vaan lesborakastajan päivää.

Kalenterissamme lukee kaikki juhlapäivät, jolloin pitäisi se lippu olla tangossa kiinni iltaan saakka. On äitienpäivää sekä isienpäivää, mutta ei siis "lesborakastajanpäivää". Löytyy naistenpäivää, jota btw juhlittiin hieman taaksepäin, mutta missä kohtaa kalenterista löytyy miestenpäivä? Mä olen yrittänyt ettiä, mutta ei ainakaan mun kohdalle ole osunut. Mun mielestä miehet on ihan yhtä tärkeitä tässä maailmassa kuin naisetkin ja samalla tavalla heillekin kuulu edes se yksi päivä, jolloin naiset voisivat kohdella edes hetken aikaa miehiä oikeudenmukaisesti.

Ihmettelette varmaan, että mistä lähtien mua on alkanut liputuspäivät kiinnostamaan. Mutta tässä on ihan selvä aasinsilta ja se tulee ihan kohta. Malttakaa siis pieni hetki!

Kalenterista puuttuu varmasti monia "tärkeiden ihmisten" päiviä, joten nostan esiin tässä kohtaan itselleni tärkeän ihmisen. Jos kerta juhlitaan äitejä sekä isejä(?) missä on sisarusten päivä? Siskojen sekä veljien päivät? En ole sitäkään löytänyt suuren etsintäni lopputuloksena.

Mä koin tämän valaistuksen tänään, kun tanssahtelin, ihan oikeasti, pitkin tietä veljeni vierelle kohti kauppaa. Me ollaan huomiseen asti kaksin kotona ja meille on mukavaa. Se on maailman ainoa ihminen, joka on aina ollut mun puolella, joka ei tappele mun kanssa sen takia "kun se on kivaa", auttaa mua ja on läsnä. Meijän molempien lähimmät ystävät tietää kuinka läheisiä me veljen kanssa ollaan ja se on saanut aikaan suurta ihailua. Miten vuoden ikäerolla voi pärjätä noin hyvin - riitelemättä?

Kai me sitten ollaan niin samanlaisia, ettei pikkuasioista tarvitse kinastella. Koska minähän olen aina se, joka on oikeessa! Mä olen itse taas hämmästellyt sitä, kuinka vastaani ei ole tullut viimeisten kymmenen vuoden aikana yhtäkään sisarusta, jotka olisivat yhtä läheisiä kuin me.

Mä ainakin tahtoisin Suomeen sisarustenpäivän!