Pienestä pitäen meidät uskotellaan uskomaan onnellisiin loppuihin.

Tuhkimo saa lopulta lasikenkien kautta unelmiensa prinssin.
Prinsessa Ruusunen herää vain unelmien prinssinsä suudelmaan.
Ja molemmat kihlautuvat ja menevät lopulta naimisiin. Hyvät ihmiset, se on se onnellinen loppu.

Meidät opetetaan uskomaan, että jokaisella on mahdollisuus saada tämä Disney-satujen kaltainen onnellinen loppu.  Että jokaiselle olisi olemassa Se yksi, ainoa, Oikea.

Kun sinulta kysytään, onko tämä nyt se oikea, mitä vastaat?

Tottakai, ainakin toivon mukaan, uskot juttuunne niin paljon, että uskot juuri tämän ihmisen olevan se oikea. Ja vastaat kysyjälle myöntävästi.

Se ei ole väärin - niin minäkin tein.

Olen jo pidemmän aikaa uskotellut itselleni, että ensimmäisen kolmen kuukauden aikana selviää se jokin elintärkeä uudesta suhteesta. Se syy siihen, miksi haluaisit olla tämän ihmisen ystävä / työkaveri / tyttöystävä / mitä vain. Olen nimittäin todistanut jo useampaan otteeseen, että kolmen kuukauden aikana ja jälkeen tiedät, haluatko olla tämän uuden ihmisen kanssa tekemisissä jatkossa ja kuinka tärkeä hänestä tulee oman elämäsi sisällä.

Se on se maaginen kolme kuukautta. Tasan.

Joku toinen taas väittää, että ensimmäiset kolme kuukautta ovat vaikeimpia. Uskon siihenkin. Onneksi se on jo omalla kohdallani ohitse.

Mutta ennen kaikkea tarvitaan uskoa ja luottamusta. Kuka haluaisi viettää kolmea kuukautta ihmisen kanssa, joka ei herätä mitään tunteita? Kyllä sä siinä tapauksessa lähdet suhteesta jo ensimmäinen kahden viikon aikana ja lujaa.

Ja jos tajuat kahden viikon säteellä, että nyt osu ja lujaa, alat hiljalleen uskomaan, että jos tämä nyt tämän kahdennenkymmenennen kerran olisi vihdoin Se Oikea. Vaikka olet uskonut siihen jo sen ensimmäisenkin poikaystäväehdokkaankin kohdalla.

Työkaverini kysyi muutama viikko sitten minulta vitsillä olenko jo löytänyt unelmieni miehen. Työkaverini hiljeni nopeasti, kun vastasinkin yllättäen myöntävästi.

En mä sano, että mä voisin vielä tietää, onko hän nyt Se Oikea tai edes lähellä unelmaani. Mutta mä tahdon uskoa siihen.

Tässä suhteessa on eletty kolme kuukautta sekä kaksi ja puoli viikkoa. Ja mä tiedän, että mä haluan elää tässä suhteessa vielä ensi vuonnakin. En ole koskaan listannut ranskalaisin viivoin unelmieni miehen ominaisuuksia. Enkä tee sitä jatkossakaan, sillä tämän kolmen kuukauden jälkeen voin vain todeta, että tällä hetkellä mun elämässä on mies, joka omistaa kaikki ne piirteet, joita unelmieni mies tarvitsee elääkseen mun kanssa. Se unelma on tämä mies.

Ai miltä ensimmäiset kolme kuukautta ovat tuntuneet? Välillä on ollut haikeaa, ikävää ja haastavaa. Ensimmäinen riita takana, elämänkokemuksia vaihdettu, viikonloput kuluneet liian nopeasti. Paljon hyviä muistoja, hetkiä, tunteita ja sanoja. Ja ne isot puhelinlaskut! Mitään en vaihtaisi ja te tiedätte sen. Tämän vuoden ehdottomasti parhaat kuukaudet.

Hei tämä "en-ikinä-tule-seurustelemaan-vaan-kuolen-yksin"- nainen on elänyt parisuhteessa jo kolme kuukautta ja voi hymyillen kertoa kaikille olevansa onnellinen.