Mä olin henkisesti niin valmistautunut ja sitten kun asiat ei menekään niin kuin olisi toivonut, tulee paha mieli. Muutama kyynel ja väsymys.

Mä olin valmentautunut ensi syksyyn ja mulle löydään samat tunnit takaisin. Tekis mieli paiskoa ovia, vaikka tiedostan tän tekevän mulle vaan hyvää. Vuoden mä jaksoin hienosti, mutta ensi vuosi on aivan eri asia. Kirjoitukset.

Kai se tuli vain niin puun takaa, että yllätyin. Ei kai se muuten tuntuisi tältä. Harmittaa ehkä vähän.

Tämän lisäksi olen lomalla miettinyt yhtä sun toista. Kuitenkin niin päin, etten ole kirjoittanut mistään mitään. Ei vain ole tuntunut siltä.

Eilen katsoin tytön kanssa Helinä-keiju elokuvaa ja pidin näkemästäni. Hän on niin rohkea ja päättäväinen. Vaikka teki tuhoa, korjasi aiheuttamansa vahingot.

Niin.